Liettuan pääkaupunki Vilna (asukasluku 528,300) on yksi maan suurimmista kaupungeista. Vilna ylpeilee Etelä- ja Länsi-Euroopan upeimmilla arkkitehtuurisilla tyyleillä, goottilaisuudella ja renesanssilla sekä myös alkuperäisellä “liettulaisella“ barokilla, joka kutsutaan myös barokin viimeiseksi vivahteeksi Euroopassa. Näiden jaksojen aikana eleganttien kirkkojen ja kellotornien dynaamiset siluetit nousivat kaupungin panoraman ylle. 1900-luvun loppu rikasti kaupunkia kauniilla klassisen tyylin rakennuksilla. Liettuen pääkaupunki on Euroopan pohjoisin ja itäisin kaupunki jossa selvästi näkyy läntisen kulttuurin vaikutus sen arkkitehtuurisessa harmoniassa. Vuonna 1994 Vilnan vanhakaupunki valittiin UNESCOn maailmanperintökohdelistalle.
 
 
Nykypäivän Vilna on nopeiten kasvava ja kehittyväpääkaupunki Balttian maissa, tähdäten olemaan viehättävin keskus business, politiikka- ja kulttuuritapaamisille ja tapahtumille naapurimaidensa keskuudessa. Kaupunki nauttii hyvinkehittynyttä palveluiden ja viihteen infrastruktuuria – Vilnalla on runsaasti eritasoista majoitusta, cateringia ja vapaa-ajan viettopaikkoja. Vilna on suurimman osan kansallisen taiteen, kultuurisen perustan ja yritysten sekä artistien koti. Eimuntas Nekrošius, Oskaras Koršunovas, Rimas Tuminas ja muut johtavat artistit ovat Euroopan parhaimistoa ja asuvat Vilnassa. Kesäisin kaupunki isännöi kansainvälisiä ja kansallisia kulttuuritapahtumia, mukaanlukien Vilnan Festivaalit, Christopherin perinteisen ja modernin musiikin juhla, useita jazz, kansanmusiikki ja modernin tanssin festivaaleja sekä muita luovia juhlallisuuksia.
 
Vilnan historia
 
Vilnan nimi mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1323 Liettuan suurherttuan Gediminasin kirjeissä, joissa hän kutsui käsityöläisiä, kauppiaita ja munkkeja Länsi-Euroopasta asumaan Vilnaan. Vuonna 1387 Liettuan omaksuttua kristinuskon kaupunki sai Magdeburgin oikeudut, eli itsehallinnon.
 
Vilnasta oli muotoutumassa suvaitsevaisuuden keskus kun eri kansalaisuuksien edustajat, mm. puolalaiset, valkovenäläiset, venäläiset, saksalaiset,  juutalaiset ja monet muut asettuivat aloilleen ja elivät keskenään harmoniassa. Kaupunki myös nautti rikastuvasta käsityön ja kaupan kasvusta. Perustettuaan yliopiston Liettuan pääkaupunkiin vuonna 1579 Vilnasta tuli alueen suurin kulttuurin ja koulutuksen keskus. 1900-luvun alussa Vilnasta tuli Liettuan uudelleensyntymisen keskus.
 
Liettuan itsenäisyys julistettiin Vilnassa 16.2.1918.
 
 
12°