TERVETULOA YHTEEN LIETTUAN KAUNEIMPAAN SIIRTOKUNTAAN – RUMŠIŠKĖSIIN

Liettua on pieni maa, mutta rikas historialtaan, tavoiltaan ja perinteiltään. Kansallis- ja etnograafinen museo lähellä Rumšiškėsia on Liettuan suurin etnograafinen ulkoilmamuseo, joka esittelee maan vanhojen asukkaiden elämäntapoja ja muistuttaa ihmisten päivittäisestä työstä, iloista ja julista.
 
 
Aikoinaan tulvinut kaupunki on uudelleenrakennettu museoksi

Kaunaksen laguuni on nykyään vanhan Rumšiškėsin paikalla. Kaupunki tulvi Kaunauksen vesivoimalan rakentamisen seurauksena, mutta Pyhän Arkkienkeli Mikaelin kirkko, kellotorni ja kappeli siirrettiin turvaan ja ne seisovat nyt  Rumšiškėsin kaupungin hautausmaalla. Nykyään Rumšiškės tunnetaan yhtenä Liettuan kauneimmista siirtokunnista.

Kansallis- ja etnograafisessa museossa Rumšiškėsissa on Euroopan suurin etnograafinen ulkoilmamuseo. Tule museoon ja tutki liettualaisten talonpoikien ja kaupunkilaisten elämää, tapoja ja perinteitä 1700-luvulta aina 1900-luvun puoleenväliin. Museo tarjoaa mahdollisuuden palata ajassa taaksepäin maan lähes unohtamaan aikaan ja tutkimaan sen historiaa, muinaista arkkitehtuuria, kulttuuria ja kotitalouksia.
 
 
Tutustut liettualaiseen historian ja kulttuuriin

Näyttely on jaettu Liettuan etnograafisiin alueisiin - Dzūkija, Aukštaitija, Suvalkija, Samogitia ja Pien-Liettua. Jokaisella alueella on omat alueelle tyypilliset kodit, ladot, aitat, tallit ja myllyt. Jokaiseen on uudelleenrakennettu muinaisen Liettuan aikaiset huonekalut, ruokailuvälineet ja sisustus. Joissakin rakennuksissa on myös työpaja, joissa esitellään muinaisia liettualaisia käsitöitä sekä esitellään muinoin käytettyjä työkaluja sekä maatalousvälineitä.
 
Lisäksi museossa on myös karkotukselle ja vastarinnalle omistettu alue. Täältä löydät monia neuvostoajan Liettuaan liittyviä esineitä.
 
 
 
 
 
 
Lisäksi museossa on myös karkotukselle ja vastarinnalle omistettu alue. Täältä löydät monia neuvostoajan Liettuaan liittyviä esineitä.
 
 
Kaikki liettualaiset juhlat Rumšiškėsissa

Tähän päivään asti liettualaiset ovat juhlineet kaikkia kalenteri- sekä uskonnollisia juhlapäiviä muinaisten tapojen mukaan. Jos haluat osallistua aitoon liettualaiseen juhlaan, sinun täytyy tulla Rumšiškėsiin, liettualaiseen kansanmuseoon, jossa juhlitaan tärkeimpien vanhojen tapojen mukaisesti.

Helmikuussa, Shrove torstaina, yhteensä 40,000 ihmistä juhlii. Noidiksi ja paholaisiksi pukeutuneet osallistujat ympäriinsä vaatien lahjoja, järjestäen erilaisia kilpailuja, tanssien ja lopulta polttaen Morė – symbolin tarkoituksenaan ajaa talvi tiehensä.
 
Pääsiäisenä kaikki maalaavat ja veistävät munia tai koristelevat ne vahalla – et löydä yhtä kauniita kuvioita mistään muualta maailmaa. Pääsiäismuniin liittyy monia kilpailuja, joissa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin.
 
Vuoden lyhyimpänä yönä – Pyhän Johanneksen yönä – Rumšiškėsissa sytytetään kokkoja sekä tanssitaan ja juhlitaan aamuun asti.
 
Heinäkuun lopussa juhlitaan Pyhää Annaa sekä ruispeltojen sadonkorjuun loppumista. Juhliin kuuluu oman ruisleivän leipominen, voin kirnuaminen sekä leivän ja voin syöminen yhdessä.
 
Tulet pitämään hauskaa Rumšiškėsissa muinaisten liettualaisten perinteiden keskellä ympäri vuoden.
 
 
-3°